Kai Backman Hyväntahtoisuus kaikkia ihmisiä kohtaan on ehdoton velvollisuus.

Kiusaaminen on toisen ihmisen nöyryyttämistä

  •  Pahalla silmällä katsovan ihmisen katse on niin pisteliään paha, että sen tuntee luiden ytimissä pitkänkin matkan takaa.
    Pahalla silmällä katsovan ihmisen katse on niin pisteliään paha, että sen tuntee luiden ytimissä pitkänkin matkan takaa.
  • Hyväntahtoinen ihminen ei ole pahojen voimien hallitsema.
    Hyväntahtoinen ihminen ei ole pahojen voimien hallitsema.
  • Raivokkaan ihmisen kasvojen päällä kasvaa lasinen julmuuden kupu.
    Raivokkaan ihmisen kasvojen päällä kasvaa lasinen julmuuden kupu.

Pahan sielun ilmentymä, paha silmä, on narsismia suosivan yhteiskunnan yleinen ilmiö. Kateus, ahneus ja itaruus ovat yhtä ja samaa ilmiötä. Itara ahne haluaa kaiken itselleen murskaamalla tieltään muut, kun taas kateellinen haluaa sinisellä tulella polttaa kadehtimansa ihmisen onnen ja ihanuuden. Työpaikkakiusaaminen on yksi hyvä esimerkki sellaisesta ihmisestä, joka on mainittujen pahojen voimien vallassa. Yksittäinen ihminen voisi paljon paremmin, jos hän pystyisi murtamaan oman narsisminsa, mustasukkaisuutensa, ahneutensa sekä kuolleen, ei itse hankitun omaisuuden haalimisen ja omistamisen.

Oletko koskaan juuttunut sellaiseen asemaan, jossa joku katselee sinua pahalla silmällä? Kun paha sielu leijailee suljetussa tilassa, koko sen atmosfääri muuttuu välittömästi pahansuovaksi ja pelottavaksi, vaikka kaikki olisivat läsnä ilman puhetta. Pahalla silmällä katsovan ihmisen katse on niin konkreettisen paha, että sen tuntee luiden ytimissä pitkänkin matkan takaa. Sellaista pahuutta synnyttää toisen ihmisen kiusaaminen, joka pystyy tappamaan kaiken valoisan ja eloisan ihmisten välisissä suhteissa.

Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunne katoaa yhdessä ohikiitävässä hetkessä kun ihminen huomaa, että tavara on arvokkaampi ja vapaampi liikkumaan ja olemaan kaikkialla näkyvillä, kuin hän itse koskaan voi olla asumassaan yhteiskunnassa. Ihmiset ovat outoja, kummallisia, heidän välillään on eristeitä, joiden vaikutuksesta kumpuaa yksilöiden erillisyys, sumea viha, väkivalta ja tietämättömyys. Se kaikki on väistämätöntä seurausta nöyryytyksestä, johon tilaan erillään kaikesta oleva ihminen on tahallaan ahdettu pahan silmän ajamana. Raivokkaan ihmisen kasvojen päällä kasvaa lasinen julmuuden kupu, jonka takaa paha silmä tarkastelee ihmisiä löytääkseen uusia uhreja.

Hyväntahtoinen ihminen ei ole pahojen voimien hallitsema, ja hänen omaisuutensa on usein itse hankittua ja rehellistä, siis sellaista omaisuutta, mitä hän elääkseen ja tullakseen toimeen väistämättä tarvitsee. Se on yleensä omalla uutteruudella hankittua omaisuutta, siis sellaista, joka nyky-yhteiskunnassa on vähenemässä, koska työtä ei ole kapitalismissa kaikille tarjolla kohtuullisilla ehdoilla. Kiusaamisen tarkoitus on nöyryyttää ihmistä, lähimmäistä, aiheuttaa pysyvä, parantumaton vamma hänen sielussa.

Tuomas Akvinolainen oli 1200-luvulla elänyt ja opettanut teologi. "Paha silmä on sielun voimakkaan mielikuvituksen saastuttama, ja se turmelee ja myrkyttää ympäristön niin että kun herkät ihmiset joutuvat sen vaikutuspiiriin, he voivat vahingoittua vakavasti."

"On varmaa, että kateus on synneistä pahin, sillä kaikki muut synnit kohdistuvat yhteen hyveeseen, kun taas kateus kohdistuu kaikkiin hyveisiin ja kaikkeen hyvyyteen." Geoffrey Chaucer oli 1300- luvulla ajatellut filosofi ja kirjailija.


 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sanonta "katsoa toista pahalla silmällä" tarkoitetaan yleensä ktkeraa vihan tai kaunanpitoa toista ihmistä kohtaan. Sinäällään jänmä ilmiö, sillä antiikin hellenistisessä kulttuurissa pahoja silmiä pidettiin voimakkaina kirouksina joita langetettiin toisten päälle (esim. kateudeusta toista kohtaan) ja joita kaikki myös henkeen ja vereen asti pelkäsivät. Vaikka nykyään tiedetään ettei miyään yliluonnollisoa pahoja voimia olekkaan, voi ihminen silti edelleen ajautua oman vihan ja kaunansa pauloihin. Sitä jopa sanotaan että viha tekee sokeaksi. Onneksi tästä edelleen pyritään puhumaan ja niitä jotka vielä aidosti nostavat kissan pöydälle. Siltikään kenestäkään ei tule viisaampaa ellei myös ymmärrä ja sisäistä lukemaansa. Siksi tieto ja kulttuuri on arvokasta.

Käyttäjän KaiBackman kuva
Kai Backman

Narkissos ei saanut kuoleman uhan vaaran takia katsoa itseään, sillä hän ei saa kokea uudestaan sitä traumaa, millaisena äiti oli hänet nähnyt varhaisessa lapsuudessaan. Siis Narkissos ei omaa itseymmärrystä, tunne rajojaan, hänen minuutensa on vailla rajaavaa viivaa. Juuri siksi Teiresias oli alun perin ennustanut, että Narkissos tulee elämään vanhaksi vain siinä tapauksessa, ettei koskaan elämänsä aikana tule näkemään itseään. Narkissos ei ollut saanut nähdä itseään äitinsä silmissä hänen kehityksensä vaiheen tarpeen mukaisesti, sielullisesti elävällä tavalla.

Myöhemmin veden pinnan äärellä heijastuvat kasvot, niissä olevat silmät, niiden olemassaolo, ilmensivät psyykkisesti kuollutta, merkityksetöntä. Hän siis kohtasi uudestaan varhaisen lapsuutensa elottomat äidin kasvot ja silmät. Tämän kohtaamisen seurauksena Narkissos lamaantui kuolettavaan depressioon, raukesi tyhjyyteen. Jos yhteiskunnassa vallan saavat vain ne ideologiat, jotka tukevat ja suosivat ihmisten narsistisia rakenteita, ihmisiä alkaa tuhoutumaan vastavuoroisuuden periaatteen puutteeseen. Silloin paha silmä on vallitseva, eikä ihmisille mikään ole enää merkittävää vastavuoroisuutta, he kaikki vain tuijottavat omia kasvojaan tavaroiden heijastavasta pinnasta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jännään tulkintaan olet päätynyt. Osaatko kertoa miten olet tullut tähän johtopäätökseen? Narkiksoksen tarinasta on olemassa kaksi versiota. Näistä vanhimmassa Narkissos rakastuu tulenpalavasti omaan peilikuvaansa, Narkissokseen rakastus vedenhenki Nymffi käyttää tilaisuutta mustasukkaisuudestaan hyväkseen ja hukuttaa Narkiksoksen. Toinen myöhempää perua oleva muunnelma kertoo identtisistä kaksosista. Narkissoksen kaksoisveli kuitenkin menehtyy traakisesti mutta ei pääse yli surustaan sillä veljet oli erottomattomat kuin paita ja peppu. Niinpä ilkeä Nymffi otta Narkissoksen veljen muodon ja juuri kun tämä luulee löytäneensä kuolleen veljensä elossa Nymffi hukuttaa miehen. Jokatapauksessa kertomus on antiikin aikainen opetus itserakkaudesta. Lienee itse kuullut kertomuksissta vain supistetut versiot sillä kummassakaan kertomuksessa Narkissoksen taustaa, lapsiutta tai suhdetta vanhempiin ei valoteta vaikka muutoin kertomus itsessään on mielenkiintoinen. Narkissoksen mukaan on myöhemmin nimetty negatiivinen itserakkauden muoto narsismi. Ka miten yhdistät sen omaan tekstiisi vai tarkoititko sen vastaukseksi minulle? Kiehtovaa...

Käyttäjän KaiBackman kuva
Kai Backman

On ilmeistä, että ihminen on vain silloin todella olemassa, jos hän on vastavuoroisessa, sielullisesti elävässä suhteessa toisiin ihmisiin. Voisi olettaa, että ihmisen ensimmäinen käsitys itsestä muodostuu siitä, miten lapsi näkee äidin näkevän hänet. Sama pätee myös aikuisiin, me olemme sitä miten näemme toisten katsovan meitä. Jos näemme toisten katsovan meitä ihailevasti, kunnioittavasti, sillä on meihin suotuisa vaikutus, muutumme paremmiksi, vahvemmiksi ihmisiksi. Pilkka, iva, kiusaaminen ja nöyryyttäminen, vaikuttavat meihin kielteisesti, ihminen kokee tulleeensa häväistyksi. Ympärillämme on meidän itsemme rakentama yhteiskunta, ja se ei ole ollenkaan sama, kuinka yhteiskunta katsoo jäseniään. Se on pitkälti poliittinen kysymys, miten paljon negatiivista narsismia yhteiskunnassa on.
Rakenteellinen väkivalta, kuten työttömyys, köyhyys ja muu sellainen, voidaan määrittää siten, että ensin ajatellaan olevan kaikki niin hyvin kuin mahdollista vallitsevissa olosuhteissa. Sitä verrataan edessämme olevaan todellisuuteen, kaikki se erotus on rakenteellista väkivaltaa, joka voidaan poliittisella toiminnalla muuttaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pahoittelen, nyt menee minun mielestäni jo hieman liian oudoksi. Suosittelen lukemaan uudelleen ja miteeimään mitä kirjoitit. Ajatus että on olemassa vain silloin kun toinen katsoo alentuvasti toista ylöspäin ei ole järkeenkäypä. Ihmisen tietoisuus olemassa olostaan ei ole riippuvainen katseleeko toinen vai ei. Et selvästikkään ole kokenut pitkäaikaista tai kroonista yksinäisyyttä. Sen sijaan jonaine tarvii hyväksynnän tunnetta silla se tukee yksilön itsevarmuutta. Ulkopuoliseksi jääminen tuottaa yhtä paljon kipua kuin fyysinen väkivalta.

Käyttäjän KaiBackman kuva
Kai Backman

Daniel Malinen kirjoittaa yllä: "Sen sijaan jonaine tarvii hyväksynnän tunnetta silla se tukee yksilön itsevarmuutta. Ulkopuoliseksi jääminen tuottaa yhtä paljon kipua kuin fyysinen väkivalta."

Jos näemme toisten katsovan meitä ihailevasti, kunnioittavasti, sillä on meihin suotuisa vaikutus, muutumme paremmiksi, vahvemmiksi ihmisiksi. Pilkka, iva, kiusaaminen ja nöyryyttäminen, vaikuttavat meihin kielteisesti, ihminen kokee tulleeensa häväistyksi.

Eikö olekin selvää, että puhumme samasta asiasta.

Toimituksen poiminnat