Kerjäämisestä on tehtävä arvostettu ammatti
Kerjäläisen keho on tullut vanhaksi, mutta älykkään ihmisen valo ei himmene hänessä milloinkaan. Hän on ollut yli kuusikymmentä vuotta ihmisten ylimielisen katseen alla kadulla polvillaan rukoilemassa muutamaa lanttia. Se on ollut hänen ainoa mahdollisuutensa pysyä hengissä. Maailman laajuisessa teknologisessa markkinataloudessa suuri joukko ihmisiä ei voi koskaan saada asiallista palkkatyötä. Uusliberaalinen syvenevä luokkayhteiskunta altistaa myös keskiluokan samalle väkivaltaisen riiston vaikutukselle kuin mistä työväenluokka on kärsinyt koko olemassaolonsa ajan. Raskaasti velkaiseksi pitkäikäistyöttömäksi on lyhyt matka hyvin palkatusta vakituisesta toimesta. Matka jatkuu heikontuvan sosiaaliturvan lävitse mutaiseen pohjaan asti. Jo seuraavana päivänä voi alkaa yhteistoimintaneuvottelut. Silloin hyvä palkka, työsuhde, työterveydenhoito, vuosiloma, työyhteisöön kuuluminen, sekä paljon muuta on vaakalaudalla. Se kaikki alkaa taas jonakin päivänä mukamas yllättäen uudelleen.
Uusliberaalit haluavat palauttaa yläluokalle sen loiston ja ylivoimaisen vallan aikakauden takaisin pitkän sosialidemokraattisen hyvinvointivaltion poliittisen ajanjakson jälkeen. Kaikkein ylimmän yhteiskunnallisen eliitin varallisuus kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Muutama prosentti väestöstä alentaa kaikki muut yhteiskuntaluokat rahassa, vauraudessa sekä vallassa mitattuna, vaivaisiksi maassa luikerteleviksi pikku madoiksi. Yläluokan vallitsevan aseman päämäärä on todellinen pysyvä valta, joka sallii alemmille luokille ulkokultaisen demokraattisen järjestelmän, jolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin järjestää yläluokan sponsoroinnilla kuluttajille muodollinen mahdollisuus vaikuttaa vaaleissa käyttämällä äänioikeutta. Kaikenlaisia ihmisiä on jo lähitulevaisuudessa riittävän suuri reservi, joka murtaa ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuden solmia sellaisia yhteiskuntaan laajemmin vaikuttavia sopimuksia, jotka antaisivat inhimillistä hyvinvointia sekä mahdollisuuksia alemmille yhteiskuntaluokille.
Palkkatyöntekijät pirstoutuvat edelleen erilaisiksi ryhmittymiksi sen mukaan, kuinka kauan heille kauppiaskulttuurin myötä- tai vastatuuli puhaltaa. Heidän alapuolellaan on valtava syrjään vetäytynyt alaluokka, joka voi toisinaan työllistyä muutaman euron tuntipalkalla lyhytaikaisesti ilman kunnollista sosiaaliturvaa. Politiikassa heidän etujaan mukamas ajavat lumevaikutteiset viihdettä ja vitsejä viljelevät puolueet. Kerjäämisestä on tehtävä laillinen elinkeino, johon voidaan tarjota ammatillinen pätevyys jossakin tähän tarkoitukseen perustetussa oppimisyhteisössä. Yhä uusien yhteiskuntaluokkien pudotessa heikontuneen sosiaaliturvan varaan on välttämätöntä saada näille ihmisille jostakin elinkeinosta toimeentuloa eloonjäämisen mahdollisuuden parantamiseksi. Tulevaisuuden kerjäläinen voi olla katutaiteilija tai ohikulkijoiden taitava viihdyttäjä. Pikkuhiljaa heistä voisi kehittyä hyvin toimeentulevia suuria tähtiä, joiden yhteiskunnallinen arvostus olisi korkea. Silloin he olisivat itsearviointiin kykeneviä pienyrittäjiä.
Ahdistettu ja kurjuuksille altistettu keskiluokka ei tule jäämään omaa tuhoutumistaan ja nöyryytystään nielemään vastaan panematta. Monien tuntema köyhä syö paljon keräkaalia, sillä se on halpaa ja terveellistä. Neljän päivän kaalin järsimisen jälkeen hän on omien sanojensa mukaan melko vihainen. Satojentuhansien ihmisten kuukausitulot ovat alle 800 euroa kuukaudessa. Rahaa elämiseen vuokran ja muiden välttämättömien menojen jälkeen ei oikeastaan jää mitään. Köyhän ihmisen ruokakaapissa on kaalin lisäksi kuivia herneitä, vähän jauhoja, suolaa, sokeria ja teetä. Köyhä ihmismassa on aikaan ja paikkaan kiinni taottu poliittisten päätösten mukaisesti. Jos kadulla suoritettavaa ammattimaista kerjäämistä ei poliittinen oikeisto salli Suomessa, on heidän ennemmin tai myöhemmin kannatettava kaikille maksettavaa perustuloa, tai hyväksyttävä ihmisten tuomitseminen köyhään, raakaan surkeuteen. Vähin mitä poliitikko voi tehdä köyhtyvien kansalaisten hyväksi on olla lisäämättä heidän suuttumustaan huonolla poliittisella terminologialla.
”Tulevaisuuden kerjäläinen voi olla katutaiteilija tai ohikulkijoiden taitava viihdyttäjä.”
Miten niin ”tulevaisuuden”?.
Onhan noita musikantteja, pantomiimin esittäjiä ja muita vastaavia performanssoijia kaikissa maailman suurissa kaupungeissa kaduilla pilvin pimein, varsinkin kesäisin.
Jos kerjäläiseksi määritellään joku, joka tienaa toimeentuloaan ohikulkijoiden viihdyttämisellä (vaikkapa joulunaluksen tiernapojat), niin se on tietysti aika laaja määrittely. Mutta tokihan pelkästään asfaltilla istuskeleva vanhus lakki vieressään edustaa myös tiettyä ”palveluammattia”. Hän luo ihmisille mahdollisuuden tuntea itsensä hyväosaisemmaksi ja jalomieliseksi, jos pudottaa rovon lakkiin. Palvelutyö se on sekin ja heillä on selkeä yhteiskunnallinen funktio.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka,
tässä on nyt kysymyksessä asennemuutoksesta, jonka päämääränä on taata jokaiselle ihmiselle mahdollisuus sellaiseen toimintaan, jossa hän voi kunniallisesti aina hankkia lisätuloja kadulla tekemistään palveluksista ohikulkijoille. Sellaisen tien päässä kerjäläisiä ei enää ole, sillä kerjäämisestä on silloin tehty yhteiskunnallinen instituutio, jolla on arvovaltaa ja mahdollisuuksia kehittää toimintaansa.
Nykymuodossaan kerjääminen Suomessa on vaarallista ja halveksittavaa. Kerjäläisiä on jopa ehdotettu rekisteröitäväksi, jotta heihin voitaisiin kohdistaa tietyntyyppinen valvonta. Kaikkein köyhimpien kerjäläisten päälle kaadetaan kaikkea saastaa, vihaa ja pilkallista ylimielisyyttä. Sen sijaan kaikenlaisia muita kerjäläisiä, joilla on jokin järjestö takanaan siedetään ihan hyvin. Jopa varusmiehet kerjäävät määräajoin ohikulkijoilta järjestyneesti rahaa siinä missä muidenkin järjestöjen kerjääjät. Vain ryysyköyhät eivät saisi kerjätä pysyäkseen hengissä.
Muualla kapitalistisessa maailmassa tavalliset kansalaiset joutuvat kerjäämään rahaa kadulla menetetyään asuntonsa ja toimeentulonsa. Tulevaisuuden luokkayhteiskunnan Suomessa osa kantasuomalaisista joutuu kerjuulle kadulle juuri uusliberaalisen ideologian kasvavan vaikutuksen johdosta. Jos yhteiskunnan sivistystä mitataan sen suhtautumisena kaikkein heikoimpiin jäseniinsä, olisi mittarina pidettävä juuri kerjäläisiä. Siksi heidän asemansa parantaminen, heidän toimintansa hyväksyminen ja kehittäminen on tärkeää, sillä joka tapauksessa kadulla lisätuloja hankkivien ihmisten määrä tulee voimakkaasti kasvamaan.
Nykymoraalin ulkokultaisuutta kuvaa hyvin se, että minkäkokoinen rahasumma tahansa hankkittuna jollakin liikkeellä tai toimella, vaikka kyse olisi miljoonista, ei aiheuta mitään keskustelua sen oikeutetusta maksamisesta. Mutta vanhan naisen polvillaan kerjäämisestä raivostuttiin siinä määrin, että joukko kansanedustajia teki jokin aikaan sitten lakialoitteen kerjäämisen rajoittamiseksi. Joidenkin konservatiivisten ajattelutyylien mukaan kerjäämiseen liittyy vahva epäilys kerjäläisten rikollista aikeista ja epämääräisistä yhteyksistä. Suurliikemiehiä, poliitikoita ja uskonnollisten lahkojen toimintaan ei ilmeisesti liity minkäänlaisia vastaavia epäilyjä epärehellisestä toiminnasta.
On aivan varmaa, että tuloerot tulevat entisestään kasvamaan. Se tarkoittaa yhä suuremman ihmismäärän putoamista katuojaan ilman riittävää sosiaaliturvaa. Lisäksi lainsäädännön taso ja sen kaikkia ihmisiä koskettava merkitys heikontuu. Sillä vaurastunut yläluokka pystyy kaikissa tilanteissa todistamaan olevansa syyttömiä mihin tahansa seikkaan tai asiantilaan, josta heitä saatetaan syyttää. Sen sijaan kasvavaa köyhien ihmisten joukkoa voidaan viranomaisten ja muiden virkamiesten toimesta käsitellä halutulla päämäärähakuisella tavalla. Köyhien mielenosoitukset tullaan tukahduttamaan väkivaltaisin viranomaistoimin.
Ilmoita asiaton viesti