Kai Backman Hyväntahtoisuus kaikkia ihmisiä kohtaan on ehdoton velvollisuus.

Harvat ihmiset ovat itsestään vahvasti tietoisia ja vaatimattomia

  • Harvat ihmiset ovat itsestään vahvasti tietoisia ja vaatimattomia.
    Harvat ihmiset ovat itsestään vahvasti tietoisia ja vaatimattomia.
  • Maailmankaikkeus ilmestyy itsestään tyhjästä kuin unimaailma.
    Maailmankaikkeus ilmestyy itsestään tyhjästä kuin unimaailma.
  • Unimaailman hävittyä ei jää jäljelle edes hajua tapahtuneesta, sillä mitään ei ole tapahtunut oikeasti.
    Unimaailman hävittyä ei jää jäljelle edes hajua tapahtuneesta, sillä mitään ei ole tapahtunut oikeasti.
  • Kaikki ihmiset eivät voi pelastua hyvälle elämälle, sillä mahdollisuus valita oikein on voimassa vain rajallisen ajan.
    Kaikki ihmiset eivät voi pelastua hyvälle elämälle, sillä mahdollisuus valita oikein on voimassa vain rajallisen ajan.

Maailmankaikkeus ilmestyy itsestään tyhjästä kuin unimaailma. Ensin kaikkeus laajenee samanaikaisesti kaikkialla. Hassun hetken kuluessa vety puristuu pienempään tilaan painovoiman vaikutuksesta. Syttyy ydinroihu, jossa vety muuttuu heliumiksi ja alkuaineet muodostuvat kovassa paineessa ja lämmössä. Ilmiömaailmassa on luonnonilmiöitä, kuten muutamia kärpäsiä ja suurempi joukko järjestäytyneitä tähtiä. Unimaailman hävittyä ei jää jäljelle edes hajua tapahtuneesta, sillä mitään ei ole tapahtunut oikeasti.

Eläin ei voi koskaan tulla tietoiseksi pahuudesta, sillä se elää olemuksessaan olevien vaistojen varassa. Siten siis pahuus on varsinainen inhimillinen ominaisuus. Ikään kuin ihminen haluaisi taantua aikaisempiin muotoihinsa liian suurilla aivoilla varustettuna. Aina kun ihminen tekee väärän valinnan, sitä enemmän hän taantuu pahaksi. Täysin paha ihminen on menettänyt mahdollisuutensa valita oikein, sillä hän on omassa persoonassaan vaikuttavien voimien epäsuhdan ikuinen vanki. Paha voi valita vain pahan. Samoin hän, joka valitsee alun perin hyvän, muuttuu jokaisella kerralla valitsemansa hyvän vaikutuksesta koko ajan hyvemmäksi, eikä sellainen ihminen enää lopulta voi valita pahaa hyvän sijasta. Kaikki ihmiset eivät voi pelastua hyvälle elämälle, sillä mahdollisuus valita oikein on voimassa vain rajallisen ajan. Se on kuin shakkipelissä, tarpeeksi paljon huonoja siirtoja,  eikä valinnan mahdollisuutta enää ole, sillä peli on kohta hävitty. Vain narsisti tai kuolemaa rakastava nekrofiili jatkaa sellaista peliä katkeraan loppuun asti tuhoten tieltään kaiken elävän. Toivottavasti sellaisilla ihmisillä ei ole valtaa päättää ihmisuvun olemisesta tai olemattomuudesta ydinaseilla.

Autoritaarinen järjestelmä kertoo, ettei ihminen tiedä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Siksi tarvitaan ylivoimainen säätelijä, joka on kaikissa tapauksissa yksilön yläpuolella oleva ehdoton auktoriteetti. Tuollaisessa systeemissä ei anneta yksilölle lupaa olla täysin järjellinen olento, jolla voisi olla objektiivista tietoa hyvästä ja pahasta. Autoritaarinen järjestelmä siis perustuu säätelijän kunnioitukseen, tottelevaisuuteen, kurinalaisuuteen sekä sen tunnustamiseen, että yksittäinen ihminen on heikko ja täysin riippuvainen auktoriteetista. Auktoriteetti saa voimansa ja oikeutensa tuntemattomalta taholta, eikä yksittäinen ihminen saa asettaa tätä tahoa kyseenalaiseksi.  Autoritaarinen järjestelmä ei salli mitään mielenosoitusta tai kapinointia, vaan kuuliaisuus on systeemin suurin hyve. Tämän sijaan hyviä yhteiskunta-ja kulttuuriarvoja ovat päätöksenteko kekustelemalla yhteisymmärrykseen pääsemiseksi, muiden kunnioittaminen, huolenpito ihmisistä, suhteiden ylläpito, avoimuus ja lämminhenkisyys, sallivuus, perheen ja yhteisön palveleminen, eläinten, maan, veden , ilman, ympäristön ja luonnon kunnioittaminen, luova ja kekseliäs toiminta, sekä erityisesti kaikkein köyhempien ihmisten eduista huolehtiminen. Utopistisessa näkymässä ihmisyhteisöissä olisi vain vähän ihmisiä ilman hierarkioita ja muita hallintokoneistoja. Ihmiset voisivat vapaasti sopia asiansa toisten ihmisten kanssa kasvotusten ystävällisessä hengessä.

Kansainvälinen oikeus on vasta lyhyen aikaa ollut olemassa. Joitakin ihmisiä on tuomittu kansanmurhista tai tahallisesta ihmistuhonnasta. Ihmisen pystyttämät sivilisaatiot ovat kuitenkin toistaiseksi olleet niin alkeellisella tasolla, että esimerkiksi väkivaltaa ja julmuutta ei ole saatu kahlituksi, sillä ihmisen rakentamien instituutioiden, poliittisten ja uskonnollisten järjestelmien, valtioiden ja niiden muodostamien väkivaltakoneistojen etujen valvomiseksi väkivalta on ollut välttämätöntä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Mikä on se aikajänne, jonka aikana voi vielä valita oikein?

Käyttäjän KaiBackman kuva
Kai Backman

Vesa Nikkanen,
Vapaalla tahdolla on aikaikkuna, joka on auki vain jonkin aikaa. Sen jälkeen vapaalla tahdolla ei voi vaikuttaa enää kohtaloonsa. Ajatellaan vaikkapa aseella tehtyä toisen ihmisen surmaamista. Niin kauan kuin tuo ase ei kosketa uhria, on tekijällä mahdollisuus vapaan tahtonsa avulla estää tuleva tapahtuma eli uhrin kuolema. Miekan osuttua uhriin kuolettavasti aikaikkuna on sulkeutunut ikuisesti. Paha teko tekee ruman jäljen tekijän olemukseen, josta pakostakin useamman tuollaisen teon jälkeen tulee turta ja välinpitämätön hyvän suhteen, sillä hän on kaukaisella ja kylmällä kiertoradalla hyvästä. Tarpeeksi kaukana hyvästä oleva ihminen tuhoutuu pimeässä, sillä mikään elävä ei voi jatkaa elämistä ilman valoa ja lämpöä. Mikään elämälle läheinen idea ei kasva pimeässä ja kylmässä. Hyvän tekemisen seurauksena ihminen kurottautuu koko ajan täydellisemmän hyvän suuntaan, jos mikään paha ei estä häntä. Mitä enemmän ihminen lähestyy hyvien tekojensa kautta täydellisen hyvän ideaa, sen kauempana hän on pahasta. Lopulta paha ei voi enää koskettaa hyvää ihmistä millään tavalla.

Toimituksen poiminnat